Hirmumyrskyt aiheuttavat suunnatonta tuhoa

Suomessa myrskyjä on vain pari kertaa vuodessa, eivätkä ne yleensä saa aikaan pahempaa tuhoa kuin kattopeltien irtoamista, puiden kaatumista ja sähkökatkoksia. Hirmumyrskyksi laskettavaa myrskyä on Suomessa koettu viimeksi 1890-luvulla, mutta tulevaisuus voi olla toinen. Kukaan ei tiedä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa sääoloihin Suomessa. Merien lämpeneminen lisää hirmumyrskyjä maailmassa ja jotkin trooppiset myrskyt ovat ulottuneet Skotlantiin asti, siis Baltian korkeudelle.

Suomessa ei ole hirmumyrskyjä - vielä

Tammikuun 2019 alussa koettiin Etelä-Suomessa Aapeli-myrsky, joka oli voimakkain Ahvenanmaalla. Tuulen suurin keskinopeus oli 32,5 m/s eli vain hiukan alle hirmumyrskyn rajan, koka on 32,7 km/h. Kovin puuska ylitti 40 m/s eli se oli noin 150 km/h luokkaa. Myrsky aiheutti yhden kuolonuhrin ja suuria omaisuusvahinkoja.

Heinä-elokuussa koettiin Suomessa meljän peräkkäisen myrskyn sarja, joka aiheutti laajoja tuhoja eri puolilla maata. Sen aloitti viiden maakunnan alueella riehunut Asta-myrsky 30. heinäkuuta. Se alkoi Laatokan suunnalla ukkosmyrskynä, joka siirtyi Kokkolan seudulle 5,5 tunnissa. Salamoita laskettiin hirmuiset 6000 kappaletta. Pahimpia tuhoja aiheuttivat ukkosrintaman etureunan syöksyvirtaukset, jotka kaatoivat runsaasti metsää, eniten Etelä-Karjalassa ja Savossa. Elokuun neljäntenä päivänä mellastanut Veera-myrsky alkoi Pirkanmaalta, josta ukkosrintama kulki Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Kainuun ja Koillismaan yli. Samaan aikaan kulki toinen ukkosrintama Suomenlahdelta kohti Vienan Karjalaa ja katkaisi sähköt 15 000 asukkaalta Pohjois-Karjalassa. Pahinta tuho oli Uuraisilla leirintäalueella, jossa tuhoutui 50 asuntovaunua. Elokuun seitsemäntenä ukkosmyrsky Lahja liikkui Lounais-Suomesta Kainuuseen ja mennessään kaatoi metsää ja katkoi sähkölinjoja. Ukkosmyrskysarjan viimeinen oli 8. elokuuta Baltiasta alkanut Sylvi-myrsky, joka kaatoi puita ja repi rakennusten kattoja Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Hämeessä, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Porissa 40 ihmistä sai vammoja, kun syöksyvirtaus tuhosi Sonisphere-festivaalin rakenteet. Kaikkiaan neljän myrskyn sarja katkaisi sähköt yli puolelta miljoonalta suomalaiselta, katkaisi 60 tietä sekä rautateitä ja tuhosi metsää 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Yli tuhat matkapuhelinasemaa sammui sähköjen katkettua. Aineellisten vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin 100 miljoonaa euroa.

Voi vain kuvitella, millaista tuhoa hirmumyrsky saisi Suomessa aikaan, kun ukkosmyrskykin voi aiheuttaa suunnatonta tuhoa.

Trooppiset hirmumyrskyt voivat liikkua tuhansia kilometrejä

Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan esiintymispaikasta riippurn hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi. Ne syntyvät Päiväntasaajan lähistöllä ja voivat liikkua tuhansia kilometrejä. Esimerkiksi elokuussa 2005 riehunut hurrikaani Katrina syntyi Bahamasaarten itäpuolella ja kulki Floridan eteläosan kautta Meksikonlahdelle, jossa se voimistui ja kääntyi pohjoiseen. Se aiheutti valtavia tuhoja New Orleansissa ja koko Louisianan osavaltiossa jatkoi sieltä vielä New Orleansiin ja sieltä Pennsylvaniaan asti, New Yorkin länsipuolelle.

Katrina-myrsky tappoi 1200 ihmistä ja aiheutti aineellisia tuhoja 125 miljardin dollarin edestä. Pahimmin kärsi Louisiana, joka ei ole toipunut Katrina-myrskystä vieläkään.

Hirmumyrsky voi tuhota kokonaisen valtion

Maailmassa riehuu vuosittain noin 80 trooppista hirmumyrskyä. Maailman väestöstä 15 prosenttia asuu niiden vaikutusalueella. Suurin osa Päiväntasaajan lähistön valtioista on kehitysmaita, joissa rakennukset ovat kevytrakenteisia ja siksi tuhot ovat niissä usein hyvin suuria. Esimerkiksi vuonna 1991 trooppinen sykloni aiheutti 138 000 ihmisen kuoleman ja suunnattomat aineelliset tuhot Bangladeshissa. Trooppinen hirmumyrsky voi hävittää kokonaisen saarivaltion. Itse myrskyä seuraavat usein kulkutaudit, jotka johtuvat puhtaan veden puutteesta. Esimerkiksi Malediiveilla ja Kiribatilla pelätään hirmumyrskyjä yhtä paljon kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa merenpinnan