Internet on myrskybongarin tärkein apuväline

Sana myrskybongari on Suomen olosuhteissa hieman harhaanjohtava, koska täällä myrskybongarit ovat kiinnostuneita monenlaisista muistakin sääilmiöistä kuin myrskyistä. Varsinaisia myrskyjä Suomessa on melko harvoin. Toisin on esimerkiksi Yhdysvaltain keskiosassa, jossa myrskybongaus keksittiin 1950-luvulla, kun tieverkosto alkoi olla riittävän tiheä ja bensiini oli halpaa.

Suomessa on vähän myrskybongareita

Myrskybongausta voi harrastaa monella tavalla. Jotkut suomalaiset myrskybongarit matkustavat maihin, joissa myrskyt ovat voimakkaita ja nitä on usein, toiset taas keskittyvät sääilmiöiden havainnointiin kotipihalta käsin. Näiden ääripäiden väliin jäävät esimerkiksi auton ja kännykän kanssa ukonilmoja jahtaavat tai pilviä ja säärintamia valokuvaavat harrastajat.

Suomessa on noin 50 myrskybongaria, joista suurin osa kuuluu URSA ry:n myrskybongausryhmään. Suomessa ei ole amerikkalaisista tv-sarjoista ja elokuvista tuttuja myrskybongareita, jotka asentavat autoihinsa panssarointia, havainnointitorneja tai hydraulisia tukijalkoja ja ajavat keskelle tornadoja tai ainakin niiden liepeille – eipä meillä ole tornadojakaan.

Bongaamisen apuvälineet kulkevat taskussa Suomessa myrskybongaus alkoi 1990-luvulla, kun yliopistot ja harrastajat rakensivat salamatutkia ja alkoivat jakaa niiden dataa internetissä, jonka käyttö yleistyi samalla vuosikymmenellä. Tietokone ja internet ovat edelleen myrskybongareiden tärkeimpiä välineitä. Lisäksi avuksi ovat tulleet mobiililaitteet, joilla on helppo seurata erilaisten palveluntarjoajien jakamia tietoja. Salamatutkat ovat edelleen tärkeitä, mutta sadetutkien datasta on tullut yhtä tärkeää. Etenkin Ilmatieteen laitos jakaa nettivuillaan monenlaista reaaliaikaista dataa sade- ja pilvialueista revontuliin ja avaruussäähän. Säähavaintoverkon ja -laitteiden kehittyminen on lisännyt saatavilla olevaa dataa ja parantanut sen luotettavuutta entisestään.

Myrskybongausta voi harrastaa myös taskussa kulkevien laitteiden avulla. Mobiililaitteisiin on saatavissa monenlaisia sovelluksia, joiden kautta reaaliaikaista dataa voi seurata visuaalisessa muodossa, ja jotka antavat myös melko luotettavia ennusteita lähituntien säästä. Näitä ovat esimerkiksi Zoom Radar Storm, Tornado Chasers, Radar Alive Pro ja Stormtrack. Mobiililaitteista luettavan datan avulla on helppoa kääntää auton keula kohti ukonilmaa, vaikka itse ajelisi keskellä kaunista kesäpäivää. Myrskybongareilla on myös ryhmät esimerkiksi Twitterissä ja Facebookissa, ja niiden kautta on helppo kysellä säästä paikan päällä olevilta tai lähettää itse vinkkejä bongauskohteista. Myös omat havainnot ja valokuvat voi jakaa kännykän kautta.

Elektroniikka on apuna ilmiöiden tallentamisessa

Muista välineistä tärkeimmät ovat digikamerat ja videokamerat. Tavallisella action-, kompakti- tai järjestelmäkameralla voi kuvata esimerkiksi näyttävän time lapse -videon pilven tai ukonilman kehittymisestä. Erinomainen etu on vesitiiviys, minkä vuoksi sukelluskoteloilla varustetut tai kokonaan vesitiiviiksi rakennetut actionkamerat ovat omiaan myrskybongaukseen. -niissä on myös laaja kuvakulma, johon mahtuu paljon taivasta. Uusilla 360 asteen kameroilla voi taltioida kaiken ympärillä näkyvän ja videota voi myöhemmin katsella esimerkiksi VR-laseilla.

Kameroiden lisälaitteista tärkeimpiä ovat triggerit, jotka laukaisevat kameran salaman välähdyksestä sekä ajastimet, joiden avulla voi kuvata time lapse-pätkiä. Salamoita voi kuvata myös videolle, jos kamera pystyy kuvaamaan vähintään 60 ruutua sekunnissa tavanomaisen 24:n tai 30:n sijasta.