Miksi Suomessa on usein sateista ja tuulista, mutta harvoin myrskyjä?

Sijainti maapallolla vaikuttaa olennaisesti sääolosuhteisiin. Suomessa on hirmumyrskyä koettu viimeksi 1800-luvulla, mutta joissakin päiväntasaajan lähellä sijaitsevissa maissa niitä on useita joka vuosi. Suomen sijainnista johtuu sekin, että täällä sää vaihtelee hyvin voimakkaasti, joskus yhdenkin päivän aikana.

Suomi on ilmamassojen kohtaamispaikassa

Suurin osa Suomesta sijaitsee 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Leveyspiiri kulkee läntisen Uudenmaan rannikon kautta niin, että Hanko on ainoa mantereen kunta, joka sijaitsee kokonaan sen eteläpuolella. Yllättäviä tietoja ovat, että Alaska on osittain etelämpänä kuin Suomi ja joka neljäs 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuva ihminen on suomalainen.

  1. leveyspiirin merkitys sääilmiöille on, että sen eteläpuolella ilmamassat liikkuvat pääasiassa pohjoiseen ja pohjoispuolella etelään. Kun ilmamassat kohtaavat 60. leveyspiirin huitteilla, syntyy säärintamia, jotka aiheuttavat yleensä sadetta ja tuulta sekä toisinaan myös myrskyä. Oman lisänsä tuo coriolisvoima, jonka vaikutuksesta pohjoistuuli kääntyy matkalla itätuuleksi eli kohti länttä ja etelätuuli länsituuleksi eli kohti itää. Sen seurauksena Atlantilta tuleva lämmin ja kostea ilmamassa ja Siperiasta tulevan kylmä ja kuiva ilmamassa kohtaavat juuri Suomen kohdalla, ja taas sataa. Toisinaan myös tuulee ja joskus tuuli yltyy myrskyksikin. Lisäksi voi esiintyä trombeja ja syöksyvirtauksia, mutta niden vaikutukset ovat hyvin paikallisia.

Harva myrsky pääsee voimakkaana Suomeen asti

Suurin osa Suomen myrskyistä kehittyy Pohjois-Amerikan ja Islannin välisellä Atlantilla ja tulee lounaan suunnasta enemmän tai vähemmän heikentyneinä. Usein myrskyn lähestyessä uutisoidaankin myrskytuhoista Ruotsin ja Norjan eteläosissa, mutta Suomeen asti päästyään myrsky on jo hiipunut kovaksi tuuleksi.

Talviaikaan yllätyksiä tuo myös Pohjoisnapaa kiertävä napapyörre, joka karkailee radaltaan etelään ja tuo mukanaan kovaa pakkasta, lumisadetta ja joskus myös talvimyrskyn. Napapyörre voi osua minne tahansa pohjoisella pallonpuoliskolla: Kanadaan ja Yhdysvaltoihin, Pohjoismaihin tai Venäjälle. Tammi-helmikuussa 2019 Yhdysvalloissa koetut ennätyspakkaset olivat juuri napapyörteen vaikutusta.

Lisäksi Suomessa koetaan toisinaan lämmin föhn-tuuli, joka syntyy, kun Atlantilta tuleva kostea ilmamassa ylittää Köli-vuoriston. Vuoret pakottavat ilman nousemaan ylöspäin, jolloin se jäähtyy sekä kuivuu, kun kosteus sataa alas. Vuorten jälkeen ilmamassa laskeutuu taas alas ja lämpenee enemmän kuin oli aiemmin jäähtynyt. Esimerkiksi tammikuussa 2019 lämpötila nousi suurimmassa osassa maata 20 astetta ja Lapissa jopa 35 astetta, kun föhn-tuuli alkoi puhaltaa.

Suomi onkin meteorologin painajainen. Yli viiden vuorokauden päähän ulottuva sääennuste on yhtä luotettava kuin kruunan ja klaavan heittäminen, ja samanakin päivänä voi sää muuttua useaan kertaan. Siksi esimerkiksi lentäjät joutuvat seuraamaan sääennusteita vähän väliä.

Puuskissa jopa 150 km/h

Todellisia myrskyjä koetaan Suomessa kerran tai pari vuodessa. Myrskyksi lasketaan tuuli, jonka keskinopeus on yli 20,7 metriä sekunnissa (75 km/h) ja hirmumyrskyksi keskinopeudeltaan yli 32,7 m/s (118 km/h) tuuli. Suomessa on hirmumyrskyn tasoista tuulta koettu viimeksi vuonna 1890-luvulla, tarkemmin sanottuna Suomenlahdella. Puuskissa tuulennopeus on ollut 2000-luvulla enimmillään hiukan yli 40 m/s, noin 150 km/h.

Myrsky voi aiheuttaa rakennuksille vaurioita tai jopa siirtää niitä sekä kaataa puita ja kiskoa niitä irti juurineen. Tyypillisiä myrskyn seurauksia ovat irronneet kattopellit ja kaatuneet puut.

Hirmumyrsky aiheuttaa perinpohjaista tuhoa ja siksi Päiväntasaajan maissa esiintyvät taifuunit, hurrikaanit ja trooppiset syklonit voivat hävittää kerralla kokonaisen saarivaltion. Suomen leveyksillä ei voi esiintyä trooppisia hirmumyrskyjä, koska ne ottavat energiansa lämpimästä merenpinnasta, jota